Tulosta tämä sivu

Muisti voi myös pätkiä

Edellisessä blogissa kuvasin, kuinka pidän unohtamista mielen hyvinvoinnin siunauksena. Minulla on henkilökohtaista kokemusta siitäkin, kun muisti voi alkaa pätkiä. Isäni ja isoisäni ovat vanhuuden myötä sairastuneet vaskulaariseen dementiaan. Oireiden pahentumisen myötä he ovat joutuneet siirtymään hoitokotiin ja he ovat viettäneet siellä viimeiset ajat. Heidän vanhuuden näkymä on ollut synkkä kuten blogin maalauksen, joka  on Tove Janssonin tekemä. Hänen teoksiin on mahdollisuus tutustua HAM taidemuseossa Helsingissä. Mielestäni muistisairaus tarkoittaa läheisestä ihmisestä luopumista asteittain, mutta vääjäämättä. Taustalla on usein iso huoli läheisen pärjäämisestä ja tietoisuus oman avun rajallisuudesta.

Meillä on usein huoli omasta muistista ja pelkäämme sairauden perinnöllisyyttä kuten olen itsekin tehnyt. Asiantuntijat lohduttavat, että kaikki huonomuistisuus ei ole merkki muistisairaudesta. He kertovat, että asioiden unohtaminen silloin tällöin ei ole hälytysmerkki. Asiantuntijat toteavat, että muisti ei huonone ikääntymisen vaikutuksesta, vaikka asioiden prosessoiminen, mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen aivoissa hidastuu. Meidän kaikkien yksilölliset erot ovat suuria. Vaikka aivojen hermosoluja häviää, solujen väliset yhteydet voivat lisääntyä uuden oppimisen ja tekemisen myötä.  Nämä asiat tekevät siis aivoille hyvää. 

Me painamme mieleemme eri asioita oman tärkeysjärjestyksen mukaisesti, joten jokin asia voi unohtua ja taas palautua mieleen hetken päästä. Tämä on ihan normaalia. Mikäli unohtelu alkaa olla omalle toiminnalle epätyypillistä ja siitä herää huoli, kannattaa asia tarkistaa ajoissa. Nykytiedon mukaan muistisairaudet voidaan havaita jo jopa vuosikymmeniä etukäteen kuvantamisen avulla. Ennakoiva tieto mahdollistaa sen, että lääkitys voidaan aloittaa ajoissa. Sen sijaan tieto tulevasta sairaudesta voi painaa mieltä ja tiedon kanssa voi olla vaikea jatkaa elämää. Usein kuten elämässä yleensä, ovat molemmat polut tavallaan kuoppaisia, mutta meillä on mahdollisuus tehdä oma valinta toimintatapamme suhteen.

On hyvä muistaa, että voimme monella arkielämän tavalla vaikuttaa sairauden puhkeamiseen ja sairauteen ylipäätään. Päätin tätä blogia kirjoittaessani, että tämän jälkeen minun on hyvä lausua muutama sana meidän vaikutusmahdollisuuksista. Asiantuntujoiden mukaan muistisairaudet eivät ole niin perinnölllisiä kuten yleensä oletetaan. Sairastumisen riskin takana vaikuttavan pikemminkin elintapamme. Siitä voit lukea seuraavassa blogissani. Kaikesta huolimatta on tärkeää käyttää eriilaisia apuvälineitä muistin tueksi. Itse pyrin vapauttamaan mieleni liiasta muistelemisesta, joten käytän hyväksi erilaisia listoja kuten perinteistä kalenteria ja muistilappuja. Uskon siihen, että tällä tavalla ehkäisen aivojen liiallista kuormitusta ja ne voivat keskittyä minulle tärkeisiin asioihin kuten länsäoloon tässä hetkessä.