BLOGI
Tule mukaani elämänvirtaan
Blogissani tuon meidän kaikkien pohdittavaksi oman elämän varrelta nousseita ajatuksia. Elämäni suuria mottoja on, että samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa.
Tämä motto on lohduttanut minua useita kertoja. Elämäntilanteet muuttuvat, enkä todennäköisesti kohtaa juuri samanlaista elämäntilannetta uudestaan. Meillä on usein pelkona, että samat asiat tapahtuvat uudestaan. On lohduttavaa ymmärtää, että näin ei tule tapahtumaan. Uudet vastoinkäymiset ovat monella tavalla uudenlaisia. Toki voimme ottaa opiksi aiemmista kokemuksistamme.
Tule siis mukaan kommentoimaan ja jakamaan ajatuksiani. Kirjoituksissani pyrin tuomaan esiin uusia näkökulmia ja minua puhutelleita ammatillisia näkemyksiä. Kaikista tärkeintä on kuitenkin teidän kaikkien blogia seuraavien kommentit. Jokainen ajatus on arvokas.
maanantai, 31 joulukuu 2018 20:17
Läsnä arjessa tässä ja nyt, uuden vuoden lupaukseni?
Meillä on tapana odottaa täydellisiä olosuhteita toteuttaa elämässä tärkeitä asioita. Täydellistä hetkeä ei tahdo löytyä ja elämme usein sit kun-elämää. Pitäisikö asiat toteuttaa juuri sinä hetkenä, kun kulloinkin olemme? Terapian keskeisin kysymys on: mikä meitä estää ottamasta aikaa itsellemme? Aina on mahdollisuus tulla läsnäolevaksi hetkeen edes yhden tietoisen hengityksen ajaksi.
lauantai, 22 joulukuu 2018 08:33
Aineeton lahja tuo hyvän mielen
Hyvän tekeminen toisille on yhteydessä moniin myönteisiin asioihin. Se vähentää masennusta, stressiä, verenpainetta ja lisää onnellisuuden tunnetta. Hyvän tekemisen uskotaan jopa lisäävän elinvuosia, mutta se tuottaa vähintään mielihyvähormooneja, oksitosiinia. Tunnemme olevamme hyväksyttäjä, kun annamme muille ja he antavat meille.
torstai, 06 joulukuu 2018 18:02
Aivojen toiminnan ymmärrys auttaa meitä
Ihmisen toimintaa ohjaavat aivot ja selkäydin. Selkäytimen tehtävänä on kuljettaa viestejä aivojen ja kehon välillä. Aivojen eri osat ohjaavat elimistön koko helmojärjestelmää. Yksinkertaistasen aivot koostuvat aivorungosta ja aivokuoresta. Aivojen toiminta voidaan jakaa sensomotoriseen, emotionaaliseen ja kognitiiviseen osaan.
tiistai, 21 elokuu 2018 10:50
Arkeen paluu
Kesälomien vapauden jälkeen paluu arkeen voi tuntua vaikealta. Arkeen palaaminen voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Arkiahdistuksen äärelle kannattaa pysähtyä miettimään:
lauantai, 26 touko 2018 09:43
Skeemamoodit
Skeemamoodeilla tarkoitetaan kullakin hetkellä aktiivisena olevia skeemoja ja niihin liittyviä selviytymiskeinoja. Moodit voi ymmärtää useiden skeemojen yhdistelmäksi ja niihin liittyviksi selviytymiskeinoiksi. Ne voivat muuttua tunnetilan mukaan hyvinkin nopeasti.
lauantai, 26 touko 2018 09:13
Haitalliset skeemat
Skeemalla tarkoitetaan lapsuudessa rakentuneita haitallisia kokemus- ja toimintamalleja. Haitalliset skeemat syntyvät lapsuudessa, kun lapsen tunnetarpeita ei ole huolehdittu riittävästi. Lapselle, joka on saanut liian vähän emotionaalista huolenpitoa, ymmärrystä, ohjausta ja suojelua, kehittyy tunnevajetta kuvaava sopeutumista haittaava skeema, tunnelukko. Näin muodostuva vajavuuden ja vaille jäämisen skeemat. Vajavuuden skeemaa leimaavat häpeä ja arvottomuuden kokemus. Näiden paljastuminen tekee kipeää.
lauantai, 26 touko 2018 08:54
Skeematerapia
Skeematerapia on integratiivinen hoitomalli, joka yhdistää kognitiivisia, behavioraalisia, kokemuksellisia ja vuorovaikutuksellisia työtapoja. Näistä neljästä osatekijästä työskentelyn keskipisteitä ovat kognitiivinen ja kokemuksellinen eli emotionaalinen.
lauantai, 26 touko 2018 08:17
Pitkittynyt masennus
Masennus on varsin hyväennusteinen sairaus, sillä hoidot osoittautuvat usein tehokkaiksi. On kuitenkin huomattu, masennus uusiutuu herkästi. Uusiutumisriskin kannalta olennaista on, että onnistuneen hoitojakson jälkeen ns. jälkioireet ovat mahdollisimman vähäisiä. Tyypillisimpiä jälkioireita ovat ahdistuneisuus, ärtyneisyys ja vuorovaikutukselliset vaikeudet. Hoitojakson päättyessä tärkeä tavoite on oireettomuus.
perjantai, 18 touko 2018 15:52
Keräilypakko
Esineet ovat meidän aarteita, mutta äärimmäisessä tapauksessa voimme kärsiä keräilypakosta. Ajatus esineiden hävittämisestä voi herättää vahvoja tunteita kuten surua ja ahdistusta. Tunteet voivat olla niin sietämättömiä, että me teemme kaikkemme niiden välttämiseksi. Tekosyiden keksiminen ja viivyttely eivät kuitenkaan auta ratkaisemaan ongelmaa. Tilanne helpottuu vain, jos kykenemme kohtaamaan epämiellyttäviä tunteita.
perjantai, 29 joulukuu 2017 08:47
Iloa ja valoa vuoteen 2018!
Vuosi vaihtuu pian. Se on menneen arvioinnin, uuden suunnittelun ja lupausten aikaa. Me jaksamme innostua, mikäli voimme itse hyvin. Sen takia on välillä hyvä hellittää ja tehdä päivittäin jotain kivaa voimien elvyttämiseksi. Pitämällä aistimme valppaina havainnoimme kauniit ja epätavallliset asiat sekä ilonaiheet. Näin rakennamme psykologista pääomaa eli sisäisiä voimavarojamme. Sisäisiä voimavaroja tuovat itseluottamus, toiveikkuus, realistinen optimismi ja sitkeys.
lauantai, 30 syyskuu 2017 11:28
Puolustaminen
Puolustaminen on tärkeää. Aina uhka turvallisuutta vastaan käynnistää puolustautumisreaktion. Ensimmäiseksi otamme käyttöön aktiivisen puolustautumisen, joka on joko taistelu tai pako. Aktiivisella puolustatumisella on se merkitys, että sen avulla voidaan hankkia korvaavia kokemuksia. Ihminen pystyy asettamaan rajoja ja reviirin. On tärkeää olla oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa.
lauantai, 30 syyskuu 2017 10:26
Polyvagaalinen teoria
Polyvagaalinen teoria (Porges) selittää automaattisen hermoston eli ei tahdonalaista toimintaa erityisesti traumaattisissa tilanteissa. Automaattisen hermoston vastavaikuttajina ovat sympaatiinen ja parasympaattinen. Automaattinen hermosto säätelee meidän reaktioita. Se on luotettava tiedonlähde, koska siihen ei voi tietoisesti vaikuttaa.
lauantai, 30 syyskuu 2017 10:26
Johtajuuden eri puolia: kova ja pehmeä
Mielestäni yksinkertaiset työkalut ovat parhaita. Sain tilaisuuden osallistua Pekka Järvisen luennolle ja esittelen muutamia sieltä mukaani ottamia työkaluja. Tiitistetysti voidaan ajatella, että työntekijöiden onnistuessa työssään, on myös esimies onnistunut työssään. Tällöin työyhteisöllä on kyky toimia yhdessä ja hommat luistaa. Kaikilla on onnistumisen ja työn hallinnan tunne.
maanantai, 22 touko 2017 20:57
Paniikkihäiriö - irti siitä
Paniikkihäiriö on äkillisesti voimistunut kiihtymystila. Paniikkioireista kärsivä saattaa huomaamattaan rakentaa yhä suurempia ja voimakkaampia uhkakuvia mielessään. Ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Näistä jokaiseen on mahdollista saada muutosta vaikuttamalla yhteen niistä. Ensinnäkin tunteita täytyy oppia tunnistamaan.
sunnuntai, 21 touko 2017 22:20
Sisäinen puhe
Sisäinen puhe on eräänlaista automaattista ajattelua. Automaattiset ajatukset ilmenevät usein itsestään erilaisissa tilanteissa. Me emme usein huomaa niiden vaikutusta. Ne ovat jokapäiväistä puhetta, jossa kuvaamme itsellemme, miten asiat ovat. Useimmiten huomaamme vain automaattisiin ajatuksiin liittyvät tunteet. Automaattiset ajatukset vaikuttavat merkittävästi käyttäytymiseemme, eikä niitä kyseenalaisteta. Sisäinen puhe on usein kielteistä. Ihmiset ovat uskomattoman tylyjä itselleen.
sunnuntai, 21 touko 2017 21:49
NVC (Non Violent Communication)
NVC on Rosenbergin kehittämä malli. Sen avulla rakennetaan yhteyttä ja tavoitteena on nimenomaan yhteyden säilyttäminen haasteellisissa tilanteissa. Kysymys on myötäelämisen taidosta, jossa hyödynnetään kieltä ja vuorovaikutusta.
perjantai, 17 helmikuu 2017 16:21
Naisen orgasmi
Nainen käy seksuaalisen kiihottumisen ja orgasmin aikana läpi fysiologisia reaktioita. Reaktiosarjaan kuuluu neljä vaihetta: kiihottuminen, tasannevaihe, orgasmi ja laukeaminen. Kiihottuminen saa aikaa tilan, jossa nainen haluaa jatkaa kokemaansa elämystä seksuaalisista syistä. Naisen kiihottumisen varhaisimpana fyysisenä merkkinä pidetään emättimen kostumista. Kiihottuminen ei ole mikään pysyvä tila, vaan se on altis muutoksille. Tasannevaiheessa kiihottumisvaiheen aikana alkaneet muutokset voimistuvat, mutta tietyn tason saavutettuaan muutokset tasaantuvat. Tasannevaihe voi kestää muutamista sekunneista minuutteihin. Mikäli seksuaalinen stimulaatio jatkuu ja aivot aktivoituvat riittävän suurella aktivaatiotasolla, tapahtuu orgasmi.
perjantai, 17 helmikuu 2017 15:47
Häpeä yli sukupolvien
Häpeä on kokijalleen merkityksellinen ja pysyvä. Se leimaa hänen persoonaansa ja olemustaan vuosikausia, jopa loppuiän. Häpeää ja syyllisyyttä tunnetaan usein samanaikaisesti. Usein on helpompi puhua syyllisyydentunteesta, joka liittyy häpeäkokemukseen, kuin itse häpeästä. Kun ihminen kokee tehneensä väärin jotakuta kohtaan tai on jättänyt tekemättä jotakin sellaista, mikä hänen olisi pitänyt tehdä, seuraa syyllisyys. Kun ihminen sitten kokee itsensä epäonnistuneeksi ja sen seurauksena riittämättömäksi ja kelpaamattomaksi, hän tuntee häpeää.
Lue lisää ...
lauantai, 11 helmikuu 2017 22:12
Parisuhteen hyvinvointi
Parisuhteen hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä löytää hetkiä, jolloin parisuhde muuttuu taistelukentäksi tai erämaaksi. Vahva tunneyhteys tukee turvallista parisuhdetta ja se on merkki hyvästä mielenterveydestä. Emotionaalinen eristyneisyys on sosiaalisia tarpeita omaavalle ihmiselle vahingollista. Onnelliset parit kokevat toisensa emotionaalisina turvasatamina. Onnellisten suhteiden ytimessä on syvä luottamus siihen, että kumppanit ovat toisilleen tärkeitä ja että kumppani vastaa varmasti toisen tarpeisiin, kun hän apua tarvitsee.
lauantai, 11 helmikuu 2017 21:48
Uskottomuus
Uskollisuus on tärkeä osa sitoutumista. Uskollisuus on seksuaalisten resurssien sitomista yhteen kumppaniin. Uskottomuus on yhteisen uskollisuussopimuksen rikkomista. Uskottomuus on suurin yksittäinen parisuhteiden erojen syy. Uskottomuuden paljastuminen on luultua useammin, ei ainoastaan kriisi vaan traumaattinen kriisi. Traumaattinen kriisi jakaa elämän kahtia: aikaan ennen kriisiä ja aikaan sen jälkeen. Kriisin jälkeisistä ensimmäisistä päivistä on vähän muistikuvia. Shokkivaiheen tarkoituksen on suojella ihmisen mieltä sellaiselta tiedolta tai kokemukselta, jota psyyke ei kestäisi.
lauantai, 11 helmikuu 2017 21:27
Kiintymyssuhde parisuhteessa
Ihminen on elettyjen ihmissuhteidensa summa ja erityisesti varhaiset vuorovaikutussuhteet ovat merkityksellisiä. Ne pitkälle määrittelevät meidän myöhempiä ihmissuhteita. Turvallinen tunneyhteys ja vastavuoroisuus rakentavat perustan kaikille suhteillemme. Ihmisen psyykkinen minä muotoutuu suhteessa toiseen ihmiseen eli vuorovaikutuksessa, joka on vastavuoroinen. Vuorovaikutus on ikään kuin tanssi, jonka askeliin vaikuttavat molemmat
lauantai, 11 helmikuu 2017 20:49
Kiintymyssuhde
Kiintymyssuhdeteoriassa on kyse lapsen varhaisessa kiinnittymisestä hänelle tärkeisiin ihmisiin, erityisesti äitiin ja myöhemmin muihin lähiomaisiin, hoitajiin ja kasvattajiin. On havaittu, että kiintymistapa siirtyy usein vanhemmilta lapselle ja on suhteellisen pysyvä läpi elämän. Kiintymyssuhdeteorian mukaan on olemassa neljä erilaista tapaa kiinnittyä toisiin ihmisiin: turvallisesti, takertuvasti, itseriittoisesti ja pelokkaasti.