Sensomotorinen osa: aivorungon toiminnot vastaavat vaistonvaraisista ja henkiin jäämisen toiminnoista. Aivorungon sisin osaa vastaa sydämen toiminnasta, verenpaineesta ja hengittämisestä. Aivorungon muu osa ohjaa viereystilaa, valvelrytmiä, seksuaalista kiihottumista ja kylläisyyden tunnetta. Näistä toimintoja kutsutaan usein liskotoiminnoiksi, koska linko ei tunne tai suunnittele elämäänsä.

Emotionaalinen osa: aivojen limbinen järjestelmä vastaa tunnetoiminnoista kuten muistikuvista, oppimisesta, reaktiokyvystä ja yhteydestä muihin ihmisiin. Tunteet prosessoidaan tässä aivojen osassa. Hippokampus vastaa muistiin ja stressin toiminnoista. Hippokampus veraa uusia toimintojen vanhoihin kokemuksiin ja avustaa toiminnallaan tunnemerktiyksesta vastaavaa mantelitumaketta. Mantelitumaketta nimitetaan usein aivojen palohälyttimseksi. Se toimii nopeasti. Se aistii vaaran ja lähettää salaman nopeasti viestin aivorunkoon. Ihmisen reaktiot tapahtuvat nopeammin kuin ennätämme ymmärtää tapahtuneen.

Kognitiivinen osa: aivokuori vastaa tietoisesta ajattelusta. Sitä voidaan nimittää ihmisen järkiaivoiksi ja se on aivojen kognitiivinen osa. Ihminen pystyy suunnittelemaan, tulkitsemaan, järkeilemään ja havaitsemaan. Aivokuoren avulla pystymme siis harkitsemaan, kuinka toimimme. Aivokuoren otsakohko vastaa monimutkaisista ajattelu- ja suunniteluprosesseista. Niitä kutsutaan mielitajukartoiksi ja kuvastavat itsemme, toisia ihmisiä ja meitä yhdessä toisten ihmisten kanssa.

Aivot mukaituvat koko elämämme ajan, joten niitä voidaan harjoittaa ja treenata. Aivot ovat siis plastinen ja muokkautuva elin. Aivojen otsakohkojen toiminta on olennaista, kun haluamme toimia viisaasti tilanteen edellyttämällä tavalla. Väsyneenä, univajeessa ja alipalautuneena aivomme eivät toimi, emmekä voi hyödyntää niitä täydellä tavalla.